JUVAN MUISTOMERKIT

Kirkkopuiston tykki
Patsas Kalevi Hämäläisestä
Kirjallisuutta

Kunnanviraston ja Juvantien välisessä puistossa on näyttävin monumentti, Panu Patomäen patsas ’Liikettä’. Teos paljastettiin syyskuussa 1987. Sisällä eteisaulassa on Emil Halosen pronssinen ’Kalapoika’, jonka silloinen kulttuurilautakunta hankki 1984. Uusi kunnanvirasto oli valmistunut vuonna 1980, ja näillä molemmilla patsailla haluttiin juhlistaa tätä saavutusta.

Virastopuistossa on myös kivi, jossa on Pommituslentolaivue 42:n muistolaatta.
Lentolaivue toimi talvisodassa Jukajärven jäältä pommittaen vihollisia Viipurinlahdella ja Kannaksella. Laatta paljastettiin Juvan 550-vuotisjuhlavuonna 1992 Suur-Savon XXVII maanpuolustusjuhlan yhteydessä. Hankkeen toteuttivat lentolaivue 42:n veteraanit.

Kirkkopuistossa on useita muistomerkkejä. Kirkon seinässä, pääoven vieressä on
kuvanveistäjä Taru Mäntysen suunnittelema Juvan seurakunnan perustamisen muistoreliefi. Se paljastettiin Juvan 550-vuotisjuhlapäivänä 19.1.1992.

Sankarihauta-alueen suunnittelu aloitettiin heti talvisodan jälkeen. Yleissuunnitelman teki Ilmari Wirkkala. Kaariportin lumipukuisia vartiomiehiä esittävät veistokset ovat kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan käsialaa. Alue sankariristeineen oli valmis vuonna 1955.

Kirkkopuistossa on punagraniittinen, yli neljä metriä korkea JR 49:n muistokivi. Kiveen on hakattu Yrjö Jylhän runosta säkeet:

’Mitä vannoitte – sen piditte
yli päänne kun löi tulimyrsky.’

Paljolti juvalaisista koostuneen jalkaväkirykmentin muistokivi on Lauri Jantusen suunnittelema. Sen paljastustilaisuus oli vuonna 1979.

Vuonna 2009 JR 49 sai vierelleen arkkitehti Jaakko Kontion ja puolisonsa Marja Kontion lahjoittaman tykin. Lahjoituksella haluttiin kunnioittaa sotiemme veteraanien uhrauksia isänmaan hyväksi.

Tykki valmistettiin ranskalaisen Saint-Chamondin tehtaalla vuonna 1915 ja se ostettiin Suomeen talvisodan aikana. Ennen Kirkkopuistoon tuloa tykki puhdistettiin ja maalattiin tarkkojen ohjeiden mukaisesti. Ehostuksesta vastasi Juvan reservinaliupseereiden Pertti Himanen.

"Jaakko Kontion mielestä JR 49:n muistomerkin läheisyys on tykille oikea paikka, sillä Siiranmäen taistelussa 1944 kaikkiaan kahdeksan "santsamoonia" (tykkiä) tuki juvalaisten urhoollista taistelua menestyksellä ylivoimaista vihollista vastaan." (Juvan Lehti, 22.10.2009.)

Juvalle muutti paljon karjalaisia sotien jälkeen. Lähellä kirkon pääovea on Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi, joka syntyi Juvan Karjalaisten aloitteesta. 1963 paljastetun punagraniittikiven suunnitteli Kusti Liimatainen.

Tästä kivestä vasemmalle on K.A.Gottlundin (1796-1875) muistokivi. Gottlundin reliefin lisäksi kivessä on teksti ’Keski-Skandinavian metsäsuomalaisten apostoli’ ja ’Kiitollisilta metsäsuomalaisten jälkeläisiltä Vermlannista ja Norjan Solöristä 1963’. Kivi on kivenhakkaaja Jussi Metsälän työtä ja muotokuvareliefi kuvanveistäjä Nina Sailon käsialaa. Kiven taakse viiteen metallilaattaan on kaiverrettu 237 sukunimeä, jotka kertovat 1500- ja 1600-luvuilla Pohjanlahden yli muuttaneista suomalaisista. Muuttajista suurin osa tuli Savosta.

Vanhan hautausmaan alue nykyisen 14-tien vieressä kuuluu kiinteästi Juvan historiaan. Sen vieressä on vuodelta 1835 peräisin oleva kirkonkylän viljamakasiini sekä Vehmaan kylästä vuonna 1953 siirretty tuulimylly. Alunperin mylly on peräisin Lehtikankaalta.

Juvan aikaisemmat kirkot ovat sijainneet vanhalla hautausmaalla, viimeinen purettiin vuonna 1870. Nyt jäljellä on luonnonkivistä tehty kivijalka ja kellari. Kivijalan sisäpuolella on muistokivi tekstinään Juvan kirkkoherrat 1697-1802 ja Poppiuksen sukuun kuuluvan neljän sielunpaimenen nimet. Juvan seurakunta on pystyttänyt vuonna 1964 muistokiven tällä paikalla n. 500 vuotta seisoneille kirkoille.

Vanhalla hautausmaalla on vapaussodan pylväsmäinen muistomerkki harmaasta graniitista. Siihen on hakattu kuusi nimeä ja alas tekstiksi ’Kaatuivat isänmaan puolesta’. Pystypaaden suunnittelijasta tai paljastusajasta ei ole tietoa.

Gottlundin tuvan edessä entisen pappilan puistossa on Kalevalan juhlavuonna 1985 pystytetty muistokivi K.A.Gottlundin kunniaksi ja juvalaisten runonlaulajien muistoksi. Harmaaseen luonnonkiveen kiinnitetty reliefi on lehtori Esko Niirasen käsialaa. Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys pystytti muistomerkin.

Partalanpellon alueella puistossa, Partalantien ja Villentien kulmauksessa nousee nurmikosta iso myllynkivi. Juvan maatalouskerhon nuoret pystyttivät myllynkiven pysyväksi muistomerkiksi Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna 1968.

Stedingkin vallit sijaitsevat n. 2 km Sulkavalle päin, viitta on tien vieressä. Vallit olivat osa Savon prikaatin komentajan, eversti Curt Bogislaus von Stedingkin (1746-1837) Kustaa III:n sodan aikana vuonna 1789 Juvan kirkonkylän suojaksi teettämiä varustuksia. Harjulla vallien vieressä sijaitsee Stedingkin muistokivi. Kiven päällä ollut kanuunankuula on kadonnut ja aika on syönyt laatan tekstin. Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys pystytti kiven vuonna 1962.

Samaan Kustaa III:n sotaan liittyy muistolaatta Pekurilan kylän Koskenmäen tilalla. Sotaan liittyvä Pekurilanjoen taistelu käytiin 21.6.1789 eversti von Stedingkin johdolla. Laatan suunnitteli Taisto Karvinen ja se paljastettiin 1992. Hankkeen toteutti Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys.

Nuijasota 1590-luvun lopussa ulottui myös Juvalle. Koikkalassa nuijamiehet ja huovit ottivat yhteen 20.1.1597. Nuijamiesten muistokivi on Koikkalan koulun vieressä. Teksti symboleineen on juvalaisen taiteilija Kerttu Kaasisen suunnittelema. Juvan Kiviveistämö kaiversi sen luonnonkiveen. Muistokivi pystytettiin 1970. Tässäkin oli taustavoimana Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys.

Tämän kiven yhteyteen liitettiin Koikkalan viljamakasiinin muistolaatta 1992. Laatta on Taisto Karvisen käsialaa, toteuttajat olivat Koikkalan kylätoimikunta ja Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys. Viljamakasiini eli lainajyvästö perustettiin vuonna 1885 ja se toimi 1930-luvulle saakka. Makasiinin kivijalka on yhä paikoillaan.

Toinen nuijasodan yhteenotto oli 21.1.1597 Remojärvellä. Silloin huovit piirittivät, murhasivat ja polttivat 60 juvalaista nuijamiestä Lauri Pietarinpojan taloon. Tästä kertova muistomerkki paljastettiin 1992 Tuhkalan kylässä Halolan tienhaarassa. Laatan suunnitteli Taisto Karvinen ja hankkeen takana oli jälleen Juvan kotiseutu- ja museoyhdistys.

Elokuussa 2010 juvalaisen hiihtäjälegenda Kalevi Hämäläisen kunniaksi pystytettiin patsas Juvan Puistolaan. Varkautelaisen kuvanveistäjän, Taru Mäntysen, suunnittelema pronssipatsas paljastettiin Juvan Urheilijoiden 75-vuotisjuhlassa.

"Patsas sijoitettiin Hämäläisen omasta toivomuksesta latujen lähelle, kertoi patsastoimikunnan ja Juvan Urheilijoiden puheenjohtaja, Ari Rautio." (Savon Sanomien verkkosivut, 21.8.2010.)

Teksti: Leena Orro ja Kata Kähärä

 

KIRJALLISUUTTA:

Heikkinen, Antero: Veteraanipuisto täydentyi tykillä: Jatkosodassa tulenjohtajana palvellut veteraani halusi kunnioittaa Kontion-suvun juuria. Juvan Lehti 22.10.2009.

Kaunosalo, Reijo: Hiihtäjäpatsas kuvaa vauhtia ja selkeyttä: Kalevi Hämäläisen patsaan paljastusjuhlassa oli väkeä kuin hiihtokisoissa ennen vanahaan. Juvan Lehti 26.8.2010.

Koponen, Martti: Historiallisen ajan pulustusvarustuksia Etelä-Savossa. Mikkelin läänin liitto 1993. (Mikkelin läänin liiton julkaisuja, 1993, 11)

Kirtola, Sergei: Sotavuodet näkyvät hautausmailla. Teoksessa Juvemmalle: juhlakirja Juvan täyttäessä 550 vuotta. Toim. Leena Orro. Juvan seurakunta ja Juvan kunta 1992.

Niskanen, Ville: Kalevi Hämäläisen patsas paljastetaan: Lauantain kansanjuhlan puhujana Juha Mieto. Juvan lehti 19.8.2010.

Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotiemme muistomerkit Pähkinäsaaren rauhasta 1323 nykypäivään 1998. Suomen Mies 1988. (Sotilasperinteen Seuran julkaisu 1).

Suomen muistomerkit: Osa XII: Vanha Mikkelin lääni. Valokuv. Marko Onnela, Pekka Turtiainen. Väriteos Henna 2000.

Väänänen, Kyösti: Puolesta Savon ja syntymämaan II: Suomen vapaussodan 1918 muistomerkkejä vapaussodan ja itsenäisyyden Mikkelin perinneyhdistyksen toiminta-alueella. 2001. (Vapaussodan ja Itsenäisyyden Mikkelin Perinneyhdistys ry:n toimituksia, 1).

Päivittänyt KK 3.4.2011 

 

 

Liikettä

"Liikettä"-patsas.
Kuva: Eija Laitinen

 

 

 

 

 

 

Sankaripuiston portti

Sankaripuiston portti.
Kuva: Jari Piikki

 

 

 

 

 

JR 49:n muistokivi

JR 49:n muistokivi.
Kuva: Eija Laitinen

 

 

 

 

 

Gottlundin muistokivi

K.A.Gottlundin (1796-1875) muistokivi.
Kuva: Eija Laitinen

 

 

Gottlundin muistokivi

K.A.Gottlundin (1796-1875) muistokivi takaa.
Kuva: Eija Laitinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Patsas Kalevi Hämäläisen kunniaksi

Patsas olympiavoittaja Kalevi Hämäläisestä.
Kuva: Kata Kähärä