KIRJASTOON Toenperä Puumala Sulkava                                     OSALLISTU  Lukuketun blogi Okariino  Sivupiiri

ALKUUN

 

UUTTA

Ajankohtaista

Lukuketun blogi

Kirjailijaketut 2004-

Runokettu 2009

Julkaisut 2010

Sarjakuvat 2011

Tuhat ja yksi yötä 2012

Kuninkaantyttären siivet 2013

Lukukilpailu 2014

Rajulukupusu -kilpailu 2015


DIPLOMIKIRJAT
Lukukettunen
Lukurepo
Kirjakettu
Hopeakettu
Platinakettu
Kettu Repolainen

Ketun vintti


KIRJAESITTELYT
Lukukettusen kirjoista
Lukurevon kirjoista
Kirjaketun kirjoista
Hopeaketun kirjoista
Platinaketun kirjoista
Kettu Repolaisen kirjoista

 

VERKKOKIRJASTOON

 

OHJEET
Lukuketuille
Opettajille

Diplomimallit
Tilastokaavake
 

KESÄKETTU

Tee kesäkettu!

 

LISÄÄ TIETOA
Linkit
Kirjallisuutta

TEKIJÄN SANAT
Copyright
English summary
Lukuketusta
Palaute

 




LUKUKETUSTA OPETTAJILLE

Lukukettu on JoRaJuPuSun lukudiplomi peruskoulun luokille 1-6. Diplomin tavoitteena on lukuilo ja jatkuvan lukuharrastuksen virittäminen. Tavoitteena on innostaa lukemaan myös niitä, jotka eivät lue lainkaan tai jotka lukevat hyvin vähän. Opettajalle Lukukettu on työväline kirjallisuuden opetukseen.

Peruskoulun luokilla 1-6 voi suorittaa vuosittain lukudiplomin. Kunkin luokan diplomilla on oma nimi: Lukukettunen on ensimmäisen luokan, Lukurepo toisen luokan, Kirjakettu kolmannen luokan, Hopeakettu neljännen luokan, Platinakettu viidennen luokan ja Kettu Repolainen kuudennen luokan lukudiplomi. Lukudiplomin suorittamisesta oppilaalle tulostetaan kunniakirja, johon liitetään oppilaan lukemat kirjat.

Diplomien kirjat valitaan kirjalistoista. Niihin on koottu monentasoista kirjallisuutta: kiinnostavia kirjoja sekä hyville lukijoille että lukuharrastuksen alussa oleville, kirjoja niin pojille kuin tytöille. Kirjojen sisällöistä ja kirjoittajista on esittelyt. Kuhunkin diplomiin voi oppilaat lukea myös vapaavalintaisia kirjoja. 

Kaikki kuusi diplomia luettuaan oppilas voi halutessaan saada kunniakirjan koko Lukuketun eli peruskoulun 1-6. -luokkien kirjallisuusdiplomin suorittamisesta.


Lukuketun tavoitteet

Hyvä lukutaito kasvattaa lapsen itsetuntoa: osaan ja saan lukea. Lukeminen vaatii keskittymistä ja omien mielikuvien käyttämistä. Lukemalla voi elää monta elämää, tutustua muihin aikakausiin ja maanosiin. Mielikuvituksen avulla voi kulkea tulevaisuuteen ja mahdollisiin maailmoihin. Maailman voi luoda itse.

Kaunokirjallisuuden lukeminen on yksi tiedon hankkimisen ja tietämisen tapa. Hyvä kirja voi antaa totuudellisemman kuva ihmisenä elämisestä kuin mikään tieteellinen tieto.

Kirjallisuutta lukemalla meillä on mahdollisuus käydä läpi omia tunteitamme, antaa tunteille ja kokemuksille nimiä. Lukemalla voi ymmärtää toisen ihmisen maailmaa, myötäelää etäisyyksien läpi. Kirjallisuuden olemukseen kuuluu myös pohdinta hyvästä ja pahasta, tekojen oikeasta ja väärästä, ihmisenä elämisen moraalista.

Lukutekniikka kehittyy lukemalla ja hyvän lukutaidon voi saavuttaa vain lukemalla paljon. Monipuolinen lukeminen antaa hyvän sanavaraston ja kehittää kielentajua. Se on myös oman kirjallisen ilmaisukyvyn edellytys.

Lukuketun kirjoihin on valittu runsaasti laadukasta ja "klassista" aineistoa. Kaikki ketut suoritettuaan oppilaalla on hyvä käsitys niin kotimaisista kuin maailmankirjallisuuden helmistä lasten ja nuortenkirjallisuudessa. Lukukettu on kirjallisesti sivistynyt kettu. Ketunpesän sivuja kannattaa lukea myös diplomia suorittaessaan. Usein teoksen sisältöselosteessa on mainittu myös teoksen merkityksestä.


Lukudiplomien suorittaminen

Diplomin suorittamistavat voivat vaihdella. Tärkeintä on, että kirjojen lukeminen väljästi kontrolloidaan. Oppilaat voivat pitää lukupäiväkirjaa, he voivat kirjoittaa tai piirtää kirjoista, he voivat tehdä kirjaesittelyn tai arvostella kirjan. Luetuista kirjoista toivottavasti myös keskustellaan.

Pirkanmaan lukudiplomiin on kerätty hieno lista tehtäväehdotuksia opettajille.


Erityisoppilaat

Opettaja voi laatia kullekin oppilaalle hänen luku- ja kehitystasoaan vastaavan kirjalistan lukudiplomia varten. Kirjoja voi valita sekä lukudiplomilistoista että sen ulkopuolelta.


Maahanmuuttajat

Opettaja voi laatia kullekin oppilaalle kirjalistan lukudiplomia varten. Kirjoja voi valita sekä diplomilistoista että sen ulkopuolelta. Lukudiplomin voi rakentaa oppilaan omalla äidinkielellä mahdollisuuksien mukaan.


Todistus lukemisesta

Lukudiplomin suorittamisesta tehdään merkintä kevättodistukseen. Samalla oppilaalle annetaan kunniakirja, jonka pohjan voi tulostaa oheiselta diplomimallit-sivulta.


Lukukettujen rakenne

Kunkin lukuvuoden diplomi muodostuu kuudesta kirjaryhmästä. Kuudesta lukudiplomista syntyy kokonaisuutena hyvä ja monipuolinen kirjallinen yleissivistys.

Lukukisällin diplomiin on luettava yksi kirja joka kirjaryhmästä, yhteensä kuusi kirjaa. Haasteellisuutta paremmille lukijoille tuo diplomin kolmiportaisuus: 12 diplomikirjaa luettuaan saa lukutaiturin diplomin ja 18 kirjaa luettuaan saa lukumestarin diplomin.


Diplomin kirjaryhmät

Kuvakirja on itsenäinen taidelaji. Kuvan ja tekstin riemukas yhteisvaikutus tuottaa nautintoja kaikenikäisille. Kuvan ja tekstin liitto on myös meidän tämän hetkisen viihde- ja informaatiomaailmamme kulmakivi. Kuvalukutaito ja kyky analysoida kuvamaailmaamme, sen symboleita, kulttuurihistoriaa ja piilovaikutuksia on diplomin kuvakirjaryhmän valinnan motiivi. Hyvä kuvakirja on tie myös oman kuvailmaisun kehittämiseen.

Sarjakuva on saavuttanut taiteen aseman viimeisten vuosikymmenten aikana. Sarjakuva on ilmaisulajina monipuolinen: siinä yhdistyvät kuva ja teksti kuten kuvakirjassa. Sarjakuvalla on runsaasti sisäisiä lajityyppejä. Sarjakuva on merkittävä poikien ja kirjallisuuden yhteen liittäjä. Se on sillanrakentaja niin elokuvaan, kuvataiteeseen, pelimaailmaan kuin kirjallisuuteen. Lajin sisällä matka Aku Ankan taskukirjasta Enki Bilalin ”Kylmään päiväntasaajaan” kulkee monen albumin kautta.

Ymmärrämme usein sadut vain pienten lasten kirjallisuutena. Paras satujen kuunteluikä alkaa vasta 5-6-vuotiaana, jolloin lapsi pystyy muistamaan koko tarinan, nauttimaan sadun toistoista ja magiasta. Nuori ihminen voi löytää sadun uudestaan murrosiässä. Satuihin sisältyvät ihmiskunnan myytit: sieltä ne kulkeutuvat eri muodoissa kirjallisuuteen ja viihdekulttuuriin. Tietoisuus ”Kerro, kerro kuvastin” -lauseen alkuperästä on osa sivistystä ja eurooppalaisen ihmisen kulttuurimuistia. Myyttien ja kulttuurin eri kerrostumien tunnistaminen on osa lukemisen synnyttämää henkistä pääomaa. Satu auttaa meitä käsittelemään ihmiseksi kasvamisen vaikeuksia: vihaa, kateutta, yksinäisyyttä, uskollisuutta, unelmia.

Kertomuskirjojen sisäinen laji- eli genrevalikoima on laaja. Diplomiin on pyritty valikoimaan hauskoja ja hyviä kirjoja. Mukana on toki klassikoita. Kokonaisuutena kertomuskirjojen ryhmät antavat hyvän kuvan lasten- ja nuortenkirjallisuuden perinteestä ja nykyhetkestä.

Runous ja sadut ovat vanhimmat kirjallisuuden kerrostumat. Runon rytmi ja poljento on auttanut runonlaulajia pitämään pitkätkin tarinat muistissa. Runo on voi olla loru, sutkaus, vitsi, mietelmä, muistovärssy, kertomus tai tunnelma. Runo synnyttää lukijassa tietoisuuden kielestä: riimit ja sanaleikittelyt luovat oivalluksia. Diplomin kaikissa runoryhmissä on lyhyitä ja helppoja kokoelmia runoja vieroksuville. Mutta sinne on myös koottuna runoperinteemme tärkeimpiä teoksia.

Päivitetty 22.8.2011