KIRJASTOON Toenperä Puumala Sulkava                                     OSALLISTU  Lukuketun blogi Okariino  Sivupiiri

ALKUUN

 

UUTTA

Ajankohtaista

Lukuketun blogi

Kirjailijaketut 2004-

Runokettu 2009

Julkaisut 2010

Sarjakuvat 2011

Tuhat ja yksi yötä 2012

Kuninkaantyttären siivet 2013

Lukukilpailu 2014

Rajulukupusu -kilpailu 2015


DIPLOMIKIRJAT
Lukukettunen
Lukurepo
Kirjakettu
Hopeakettu
Platinakettu
Kettu Repolainen

Ketun vintti


KIRJAESITTELYT
Lukukettusen kirjoista
Lukurevon kirjoista
Kirjaketun kirjoista
Hopeaketun kirjoista
Platinaketun kirjoista
Kettu Repolaisen kirjoista

 

VERKKOKIRJASTOON

 

OHJEET
Lukuketuille
Opettajille

Diplomimallit
Tilastokaavake
 

KESÄKETTU

Tee kesäkettu!

 

LISÄÄ TIETOA
Linkit
Kirjallisuutta

TEKIJÄN SANAT
Copyright
English summary
Lukuketusta
Palaute

 



Lukukettu Tuhannen ja yhden yön jäljillä 2012 

Kettuemo kertoo

Tuhat ja yksi yötä - satujen sulatusuuni

Pieni valikoima Tuhannen ja yhden yön satuja 

Kettuemo kertoo

Olipa kerran kauan, kauan sitten kaukana Idässä valtakunta jossa hallitsi julma kuningas, kalifi Shahriyad. Kalifi oli niin pettynyt ensimmäiseen vaimoonsa, että teloitti uudet vaimonsa aina hääyön jälkeen. Pian kaupungin kaikki tytöt joko olivat paenneet kaupungista tai joutuneet kuninkaan vaimoiksi ja kuolleet.

Eräänä päivänä Shahriyad kutsui visiirinsä paikalle. ”Tuo minulle tyttö vaimokseni”, hän käski. Visiiri etsi ja etsi koko päivän. Eikä hän löytänyt yhtään tyttöä koko kaupungista. Masentuneena ja epätoivoisena hän palasi kotiinsa.

Visiirillä itsellään oli kaksi kaunista tytärtä. Vanhemman, neuvokkaan ja oppineen, nimi oli Shahrazad. Nuoremman tyttären nimi oli Dunyazad. Shahrazad kysyi isältään: ”Miksi olet noin suunniltasi. Kerro. Murheet kevenevät kertomalla.”

Visiirin oli pakko kertoa tyttärelleen.

Shahrazad sanoi isälleen: ”Lähetä minut kuninkaan vaimoksi. Minä joko pelastan valtakunnan kaikki tytöt kuolemasta kalifi Shahriyadin julman tavan uhrina tai kuolen itse.”

Visiirin oli pakko suostua tyttärensä vaatimukseen.

Hääpäivän aamuna Shahrazad sanoi nuoremmalle sisarelleen: ”Tule illalla palatsiin ja pyydä minua kertomaan tarina.”

Illalla hääjuhlallisuuksien jälkeen Shahrazad kysyi kalifi Shahriyadilta lupaa hyvästellä sisarensa. Kalifi suostui. Dunyazad saapui palatsiin. Hän pyysi sisartaan kertomaan tarinan iloksi ja lohduksi. Kalifinkin halusi kuulla. Shahrazad alkoi kertoa. Kun aamu valkeni, tarina oli kesken. Kalifi päätti siirtää vaimonsa teloitusta seuraavaan aamuun. Ja niin tapahtui seuraavana aamuna, ja sitä seuraavana aamuna, kunnes Shahrazad oli kertonut tarinoita kalifilleen tuhat ja yksi yötä.

Ja niin tapahtui, että opittuaan tuntemaan rakkaan vaimonsa Shahrazadin viisauden ja hyvyyden, kalifi ei enää halunnut teloittaa vaimoaan.

Tuhat ja yksi yötä - satujen sulatusuuni

”Tuhannen ja yhden yön tarinat” kokoaa yhteen intialaisia, perisalaisia ja arabialaisia satuja ja tarinoita. Ensimmäinen vihje tarinakokoelmasta on 800-luvulta peräisin oleva nimilehti ”Kirja, jossa on Tuhannen yön kertomus”. Varhaisin tunnettu kaksiosainen käsikirjoitus on vuodelta 1450 Syyriasta. Sen onnistui saamaan käsiinsä ranskalainen kääntäjä ja oppinut Antoine Galland, joka käänsi se ranskaksi. Siitä alkoi kertomuskokoelman eurooppalainen menestystarina.

Tuhat ja yksi yötä on kokoelma tarinoita, jotka punoutuvat löyhästi yhteen. Niitä on jokainen sadunkertoja muuntanut ja työstänyt omiin tarpeisiinsa, tehnyt niistä omia versioitaan kuin ainakin Disneyn studiossa. Sinne ne ovat tämän päivän kulttuuriympäristössä päätyneet ja saaneet animaatiokuvallisen hahmonsa.

Tarinat ovat seikkailuja ja moraliteetteja. Vaikuttavinta niissä on ehkä edelleen kehyskertomuksen sanoma: sana voittaa väkivallan, tarina on tehokkaampi kuin tuhoaseet, Shahrazad voittaa hyvyydellään ja taitavuudellaan julmuuden. Siinä se on rinnakkainen Kalevalan kanssa, jonka huikealla näkemyksellä sanan voimasta on edelleen merkittävä sanoma. Tuhat ja yksi yötä tuo tarinan keskiöön kehyskertomuksensa lisäksi monesti neuvokkaita ja oma-aloitteisia naisia. (Hämeen-Anttila, Jaakko: Alkusana teoksessa Tuhat ja yksi yötä, Otava 2010.)  

Pieni valikoima Tuhannen ja yhden yön satuja 

Nuorille

  • Tuhannen ja yhden yön satuja. Nuorisolle kertonut K. Merikoski, kuv. Rudolf Koivu, somistanut Heikki Paaer. Gummerus.
  • Tuhannenyhden yön satukirja. Kuvittanut Janusz Grabianski. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. 2.p. WSOY 1973
  • Tuhat ja yksi yötä, suomeksi toim. Valfrid Hedman, kuv. René Bull. Karisto.
  • Tuhannen ja yhden yön tarinoita, kuvittanut ja uudelleen kertonut Riikka Juvonen, runot suomentanut Elina Vaara, WSOY, 2010.
  • Tuhat ja yksi yötä. Kuvittanut Heli Hieta. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Otava, 2010.

Aikuisille

  • Tuhatyksi yötä. Kuvittanut Unto Kaipainen. Suom. J. A. Hollo, runot suomentanut Elina Vaara. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994.
    • Osat 1–2, 3–4, 5-6
  • Kuka murhasi Kyttyräselän? Tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä. (Alf layla wa-layla.) Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books klassikko. Helsinki: Basam Books, 2001.

Rene Bullin kuvitusta Aladdinin taikalamppuun. Karisto 1943.

Tuhat ja yksi yötä, kuv. Rene Bull. Karisto.