KIRJASTOON   Toenperä    Puumala  Sulkava                       OSALLISTU  Lukuketun blogi   Risingshadow    Sivupiiri

ALKUUN
 

UUTTA

Ajankohtaista

Lukukilpailu 2014

Rajulukupusu-kilpailu 2015

Koko Juva lukee 2017


KIRJAT
ARJOTTIMET

Maista kotimaista

Maailmalta

Säkeistä sekaisin

Lyhyttä tavaraa

Merta ja kiveä

Kääk! Räiskis!

Fantaasian kartta

Taruja tulevasta

Sodassa ja erällä

Rikos ja rangaistus


KIRJAESITTELYT

  Kotimaisista kirjoista

  Maailman kirjoista

  Runoista

  Novelleista

  Kotimaisista klassikoista

  Sarjakuvista

  Fantasiasta

  Scifistä

  Sota- ja eräkirjoista

  Rikos- ja kauhukirjoista
 

VERKKOKIRJASTOON

 

OHJEET
Lukijoille

Opettajille

Diplomimallit

Tilastokaavake


TEKIJ
ÖIDEN SANAT
Rajulukupusun taustaa

Copyright

LISÄÄ TIETOA
Linkit
 



 

Rikos-, jännitys- ja kauhukirjoista vähän enemmän

 

 

Alasalmi, Päivi: Vainola. Gummerus 1996.

 

  Bagge, Tapani: Korhonen ja kadonnut faija. WSOY 1993. Kylmä hiki.

 

Aki Korhonen on kesätöissä postissa lehdenjakajana. Hän on aikonut viettää leppoisan kesän, mutta kaikki muuttuu, kun hänen isänsä katoaa. Aki alkaa etsiä isäänsä ja törmää samalla tyyppeihin, joilla on pahat mielessä. Isä Korhonen on löytänyt vanhasta tuolista nahkapussin. Aki huomaa kaikkien olevan kiinnostuneita hänen isästään ja oudosta nahkapussista. Myös komisario Lattunen kiinnostuu nahkapussista.

"- Tämä on Jussi Korhoselle.
- Minä olen Jussi Korhonen! Sanoi toinen korsto, tempaisi kirjeen itselleen ja perääntyi oviaukosta sisään. Samalla se veti kaverinsa mukaan ja kiskaisi oven kiinni.
Oven pamaus kaikui vielä käytävässä, kun postiluukku raottui ja sisältä kuului hiljainen kiitos.
- Ei maksa mitään, sanoin vieläkin järkyttyneenä.
Jaoin kerroksen kiireesti loppuun ja lähdin kierreportaita pitkin kohti seuraavaa. Vasta saunan ovella tajusin lähteneeni väärään suuntaan, ylöspäin.
Hämäännykseni oli sinänsä ymmärrettävä. Olin luullut tuntevani Jussi Korhosen aika hyvin, ainakin ulkonäöltä.
Se on sentään minun faijani." LS

  Bates, Auline: Kohtalokas kontaktilinja. Suomentanut Eeva Heikkinen. WSOY 1991. Kylmä hiki.

 

  Brown, Dan: Da Vinci –koodi. Suomentanut Pirkko Biström. WSOY 2004.

 

Mark on jäänyt koukkuun nuorille tarkoitettuun keskustelulinjaan. Hän on ujo, joten hänen on helpompi jutella tytöille pelkkänä tuntemattomana äänenä. Mutta kaikki muuttuu, kun linjalle ilmestyy uusi ääni, kypsä ja miehekäs. Pian tyttöjä alkaa kadota salaperäisesti. Mark päättää selvittää, kenelle outo ääni kuuluu ja mitä tytöille on tapahtunut. LS
 

  Christie, Agatha: Idän pikajunan arvoitus. Suomentanut ja tarkistanut Leena Karro. 11. p. WSOY 1990. SAPO 325.

 

Kuuluisa Idän pikajuna jyskyttää eteenpäin normaalia reittiään halki Euroopan. Eräänä yönä juna pysähtyy keskellä lumista Balkania. Poirot herää ja vaistoaa, että kaikki ei ole kunnossa. Aamulla häntä tarvitaan, sillä yöllä on tehty murha. Amerikkalainen miljonääri on löydetty vuoteestaan kuoliaaksi pistettynä. Koska lumi junan ympärillä on koskematonta, on murhaajan pakko olla yhä junassa. Herra Poirot tietysti alkaa tutkia murhaa...

 

Christie kirjoitti noin 70 romaania. Hän loi pohjan ns. arvoitusdekkarille. Christien dekkareissa paha saa aina palkkansa eli murhaaja jää kiinni. Christien teoksissa rikoksia ratkaisevat Hercule Poirot tai neiti Jane Marple, joka asuu pienessä maalaiskylässä. Hänen lempiharrastuksensa on ihmisten tarkkailu. Hän käyttää ihmistuntemustaan avuksi ratkaistessaan rikoksia. Neiti Marplen ulkomuoto hämää rikollisia, sillä kuka uskoisi vanhan naisen pystyvän ratkaisemaan rikoksia, joita poliisi ei kykene selvittämään. Neiti Marple ratkaisee rikoksia mm. teoksessa "Murha maalaiskylässä". Hercule Poirot ratkaisee rikoksia älynsä avulla. Poirotin apuri on kapteeni Hastings. Kuuluisa Poirot-dekkari on "Idän pikajunan arvoitus". LS

 

  Christie, Agatha: Poirotin lyhyet jutut. 2. p. WSOY 1985. SAPO 198.

 

  Doyle, Sir Arthur Conan: Baskervillen koira. 11. p. WSOY 1983.

 

Teoksessa "Baskervillen koira" Holmes saa tutkittavakseen Baskervillen kartanon omistajan oudon kuoleman. Kuolemaan liittyy kertomus Baskervillen sukua vainoavasta kirouksesta, hirviömäisestä koirasta. Aluksi uskotaan, että kartanon omistaja on kuollut sydänkohtaukseen. Mutta sitten paljastuukin, että kuolema ei olekaan luonnollinen. Tarvitaan Holmesin terävää päättelykykyä, jotta arvoitus ratkeaa. LS

 

Sir Arthur Conan Doyle loi nerokkaan mestarisalapoliisin Sherlock Holmesin. Hän polttaa piippua ja hänellä on kaksilippainen lakki, jossa on lippa sekä edessä että takana. Holmes rakastaa viulun-soittoa. Hän käyttää tieteellisiä menetelmiä selvittäessään rikoksia, mutta hän korostaa myös päättelytaidon tärkeyttä. Holmesin kanssa rikoksia ratkoo hänen ystävänsä tohtori Watson. LS
 

  Fleming, Ian: 007 ja kultasormi. Suomentanut Harry Forsblom. 5. p. Gummerus 1984. James Bond.

 

  Fleming, Ian: Elät vain kahdesti.  Suomentanut Erkki Savolainen.

7. p. Gummerus 1988. James Bond.

 

  Fleming, Ian: Tohtori Ei.  Suomentanut Markku Lahtela. 5. p. Gummerus 2002. James Bond.

 

  Høeg, Peter: Lumen taju. Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. 7. p. Tammi 2001.

 

Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja kiusantekijät. 4. p. Otava 1993.

 

  Joensuu, Matti Yrjänä: Harjunpää ja poliisin poika. Otava 1988.

 

Poliisi Matti Joensuu on luonut ylikonstaapeli Timo Harjunpään. Hän on inhimillinen poliisi, joka ymmärtää, että kuka tahansa, missä ja milloin tahansa, voi joutua rikoksen uhriksi. Teoksessa "Harjunpää ja poliisin poika" kerrotaan Mikaelista (14 v.) ja hiukan vanhemmasta Leosta. Poikien elämä ei suju hyvin. Vanhemmat eivät välitä heidän tekemisistään. Itse he haluavat elämään säpinää. Eräänä iltana pojat tappavat puistossa miehen. Tätä rikosta alkaa selvittää ylikonstaapeli Timo Harjunpää. LS

 

Jokinen, Seppo: Piripolkka. Karisto 2002.

 

Henkitoreisiin pahoinpidelty mies löytyy Nekalasta ja Hervannassa sattuu järjetön tuhopoltto. Tekijöiksi epäillään heti nuorisojengiä, jonka nuorin jäsen on vasta 15-vuotias. Kun yksi jengin jäsen löytyy surmattuna, herää kysymys kuka on syyllinen. Verityöt eivät jää tähän yhteen. Lohtua nuoret saavat pienistä possunpunaisista pillereistä jotka sumentaa pään ja huolet haihtuu huomiseen. Yllättäen vastauksia alkaa löytyä entiseltä nuorelta urheilijalta/huumediileriltä, mutta hänen perässään on joku muukin kuin poliisi...

 

Seppo Jokinen on syntynyt Tampereella 13.4.1949. Näin ollen on luontevaa, että myös hänen kirjansa sijoittuvat Tampereen maisemiin. Jokisen teokset ovat melankolisia, välillä traagisia mutta niihin sisältyy aina myös toivo. Sosiaaliset ongelmat ja ahdistus ovat asioita, joista Jokisen kirjoissa puhutaan. EV

 

Kelly, Fiona: Petos. Suomentanut Tapani Bagge. WSOY 2001. Mystery Club.

 

Kellyn "Mystery Club" -kirjoissa arvoituksia ratkoo tyttötrio Belinda, Holly ja Tracy.

 

Holly, Belinda ja Tracy saavat ratkottavakseen 20. mysteerinsä. Heidän koulunsa talonmies isketään tajuttomaksi kesämarkkinoilla ja hänen autonsa varastetaan. Koulu valmistautuu 100-vuotisjuhlaan ja Mysteerikerhon tytöt joutuvat itse odottamattomiin vaikeuksiin. LS

 

Kelly, Fiona: Salaiset johtolangat. Suomentanut Jukka Sirola WSOY 1994. Mystery Club.

 

Teos on "Mystery Club" -sarjan ensimmäinen teos. Holly Adams muuttaa Lontoosta pikkukaupunkiin. Hän päättää perustaa oman etsiväkerhon. Kavereikseen hän saa amerikkalaistyttö Tracy Fosterin ja huolettoman Belinda Hayesin. Tytöt löytävät koulun kellarista vanhan taulun jäljennöksen, johon on piilotettu johtolankoja. Nämä johtavat alkuperäisen maalauksen jäljille. Mutta kallisarvoinen maalaus kiinnostaa muitakin kuin tyttöjä. LS

 

King, Stephen: Carrie. Suomentanut Tuula Saarikoski. 4. p. Tammi 1992.

 

King, Stephen: Hohto. Suomentanut Pentti Isomursu. 5. p. WSOY 1993.

 

King, Stephen: Piina. Suomentanut Ilkka Rekiaro. 4. p. Tammi 1994.

 

King, Stephen: Uinu, uinu lemmikkini. Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. 9. p. Tammi 1998.

 

 Kurvinen, Jorma: Susikoira Roi ja kultakello. Otava 1996.

 

Tomi ja Roi ovat yhdessä Soikkelin kanssa matkalla kaupungin toiselle puolelle, kun heidän matkansa keskeyttää outo rähinäporukka. Ystävykset päättävät välttää vaikeuksia ja muuttavat suunnitelmiaan vastoin tapojaan. Mutta sitten he kuulevat hätääntyneen tytön äänen...

"- Ei tartte retuuttaa, saakeli! Murrosikäisen kaverin vastusteleva ääni kuului pihalle.
- Minä pysyn pystyssä itsekin.
Läjähdyksestä ei voinut erehtyä, jotakuta läpsyteltiin poskille.
- Soitanko minä poliisille! Kirkas tytönääni kiristyi.
Joitakin jeppejä nauratti. Portilta talonnurkkausta kohti lähtenyt hujoppi nauroi mukana ja kuulutti ääneen: - Et sinä poliisille soita, Tanja, ja tiedät sen itsekin!
Soikkeli teki päällään liikkeen ja lähti hujopin perään. Tomi ja Roi seurasivat, mutta pitivät kaksosia silmällä. Nämä eivät kuitenkaan yrittäneet estää heitä.
Nurkalta näki taisteluasetelman: kaksi vankkaa kaiffaria piteli käsivarsista hintelää melkein mustatukkaista kaveria, ja jonkin matkan päässä heistä, talon portaiden alimmalla askelmalla kiljui ehkä viisitoistavuotias tyttö: - En minä teitä pelkää!" LS

Kurvinen, Jorma: Susikoira Roi ja pimeän pesä. Otava 1991.

 

Teoksessa "Susikoira Roi ja pimeän pesä" tuttu kolmikko Tomi, Soikkeli ja Roi selvittävät jälleen arvoituksia. Tomin ystävä Hessu soittaa ja kertoo, että hänen ystävänsä Kati on muuttanut samalle paikkakunnalle, missä Tomi asuu. Hessu pyytää Tomia selvittämään Katin kuulumisia. Tomi lähtee yhdessä Roin kanssa etsimään Katia kaupungin ulkopuolelta. Talo, jossa Katin pitäisi asua, onkin synkkä röttelö. Yrittäessään taloon sisälle Tomin tielle tulee haulikkomies, joka ei tiedä Katista mitään ja väittää talon olevan tyhjä. Mutta Roi valpastuu ja talossa haukkuu koira. Jotain outoa on tekeillä! Missä Kati on? Tomin ja Roin on selvittävä asia.

"- Keitä te olette? Ja mitä te olette täältä nuuskimassa?
- Meillä on asiaa Katriina Lehdolle, joka asuu teillä.
- Ei täällä mitään Katriinoita asu. Eikä muunkaan nimisiä. Antakaa vetää täältä! Meillä ei kaivata ketään nuuskimassa talon nurkkia. Ja seuraavalla kerralla kun minä näen teidät minun maillani, minä ammun tuon irtorakin ilman uusia varoituksia.
- Minkä vuoksi? Tomi pahastui. - Onhan teillä koira itselläkin.
- Ei ole. Eikä kuulu teille, vaikka olisikin. Pitääkö minun ampua tuo rakki ennen kuin teistä pääsee eroon!"  LS

 Lang, Maria: Keltainen kissa. Suomentanut Veijo Kiuru. Gummerus 1986.

 

Salapoliisi Christer Wijk on matkustanut Bangkokiin. Hänen äitinsä Helena Wijk on pulassa. Hän makaa sairaana kodissaan, mutta ei yksin. Taloon on tunkeutunut kummallinen rikosjoukko: entinen kotiavustaja, liikkeetön liikemies, musiikkihullu teini ja kaksi rikasta teiniä. Seuraan on pyrkimässä monikansallinen oopperalaulaja. Taustalla häärää myös keltainen kissa. Miksi? LS

 

 Larsson, Mats: Alex Borell ja rasistit. Suomentanut Marja Kyrö. WSOY 1995. Kylmä hiki.

 

Larssonin teoksissa seikkailee 15-vuotias Alex Borell. Alex on tukholmalainen koululaissankari, joka taistelee yhteiskunnan mätäpaiseita vastaan. Hän on saanut jonkin verran nimeä valokuvaajana. Kamera keikkuu Alexin kaulalla sinäkin iltana, jolloin hän vie chileläissyntyisen tyttöystävänsä Julian ensitreffeille katsomaan Clintin uusinta. Elokuvista palatessaan he joutuvat hurjaan tilanteeseen:

”Takaa kuului askelten kopinaa,ja kun mä käänsin pääni, mä näin mustatukkaisen kolmikymppisen siirtolaismiehen juoksevan meitä kohti ja miehen takana neljän, viiden skinin jengin. Mä tyrkkäsin Julian sivuun yhden levykaupan ikkunasyvennykseen, astuin pari askelta keskemmälle ja viritin kameran. Napsin tilanteesta kuvan toisensa perään...”  

Julia syöksyy auttamaan miestä ja Alex joutuu mukaan tapahtumiin.... LS

 

 Larsson, Mats: Alex Borell ja totuuden tien tulkit. Suomentanut Marja Kyrö. WSOY 1995. Kylmä hiki.

 

Teoksessa "Alex Borell ja totuuden tien tulkit" Elena on alkanut vältellä ihmisiä ja hän on antanut säästönsä uskonnolliselle järjestölle. Miksi? Alexin tyttöystävä Julia ei uskalla kertoa Elenan vaikeuksista Alexille. Alex on Tukholman katujen sankari. Hän tekee lomallaan valokuvauskeikkoja Iltaposti -lehdelle ja joutuu raa’an rikoksen tapahtumapaikalle. Oudon jutun johtolangat johtavat uskonlahkon taloon, joka on täynnä hymyileviä ihmisiä. Mutta heidän hymyssään on jotain liskomaista... LS

 

 Laszlo, Carlo: Viides mies. Suomentanut Aino Ahonen. WSOY 1994. Kylmä hiki.

 

Teoksessa seikkailevat Anna, Arvin ja Lasse. Anna ja Arvin näkevät, kun kommandopipoinen mies ampuu siirtolaiskauppiasta ja pakenee valkoisella Opelilla. Anna ehtii nähdä auton rekisterinumeron ja kirjoittaa sen ylös enkunvihkon kanteen: FDA 521. Anna ja Arvin eivät uskalla kertoa näkemästään poliisille. He ryhtyvät itse selvittämään tapausta. Avukseen he saavat käytännöllisen Lassen. Hän hallitsee tekniset laitteet. Yhdessä kolmikko murtautuu koplan päämajaan ja saa kauhukseen kuulla, että suunnitteilla on pommiattentaatti. Eikä poliisi usko heitä vieläkään... LS

 

 Lehtinen, Tuija: Kutsumaton vieras. Otava 2004. Katuhaukat.

Valppaat Katuhaukat ovat jälleen vauhdissa. Pyry epäilee, että hänen tyttöystävänsä pettää häntä. Pyry ei aio jäädä yksin, vaan alkaa vilkuilla sivuilleen. Nina on antanut poikaystäville hatkat. Hän on keskittynyt Kerttu Seliniin ja tämän kellarikomeroon sekä kummituksiin.

"- Eli me on päästy siihen, että kutsumaton vieras tuntee jonkun talossa ja tietää, millaista väkeä talossa asuu, Pyry summasi.
- Myös sen, että Melinit ovat Espanjassa koko talven, Nina lisäsi. - Jos se käy kastelemassa Melinien kukkia?
- Miksi se ei saman tien asuisi Melinien kämpässä? Pyry ihmetteli.
- Sen joku talon asukas huomaisi, Nina sanoi. - Ne vahtii toisten tekemisiä ovisilmästä.
- Ei sitten. Nainen on varmaan rikkonut Melinien aiemman kellarilukon ja laittanut itse uuden, Pyry arveli. - Se tietää, että ei ole kovin todennäköistä, että joku tulisi kellariin kuhkimaan tämän tästä ja tajuaisi vaihdon." LS

 Lehtinen, Tuija: Ystävänpalvelus. Otava 1999. Katuhaukat.

Teos Ystävänpalvelus aloittaa Lehtisen "Katuhaukat"-sarjan. Koulu, ystävät, harrastukset ja bileet täyttävät Ninan, Joelin, Pyryn ja Aleksin päivät. Kaikki muuttuu Ninan saadessa käsiinsä oudon videokasetin. Pian ystävykset huomaavat sekaantuneensa asioihin, jotka eivät kestä päivänvaloa.

”He olivat nyt olleet puoli tuntia Kertun luona, eikä tilaisuutta videon palauttamiseen ollut vielä tullut. Kerttu oli valjastanut Ninan keittiöhommiin, koska oli tahtonut seurustella rauhassa nuoren miehen kanssa. Joelin mielestä Kerttu oli kuin kuka tahansa isoäiti, yritti umpata vieraat täyteen makeaa mössöä ja puhui ummet ja lammet. Pää puheenaihe oli tietenkin ollut Hannikaisen rouvan omituinen ryöstö."

"Me ollaan katuhaukkoja. Aina valmiita auttamaan hädässä olevia. Suurkaupungin valvovat silmät ja korvat", toteaa Pyry, kun arvoitukset on monen vaarallisen vaiheen jälkeen ratkaistu. LS 

 Lehtolainen, Leena: Kuolemanspiraali. Tammi 1997.

 

Lehtolaisen teoksissa rikoksia ratkoo punatukkainen komisario Maria Kallio. Hän haluaa auttaa ihmisiä ja hän on poliisina oikeudenmukainen ja myötätuntoinen. Hänellä on kuitenkin omat arkiset huolensa. Lehtolaisen Kallio-teoksissa rikosten selvittämisen lisäksi seurataan Maria Kallion oman elämän muuttumista sinkusta kahden lapsen äidiksi.

Teoksessa "Kuolemanspiraali" Maria Kallio odottaa esikoistaan. Työssään Maria Kallio saa ratkaistavakseen 16-vuotiaan taitoluistelijalupauksen kuoleman. Noora Nieminen löydetään erään auton takakontista kuolleena. Hänet on surmattu hänen omilla luistimillaan. Kallion työyhteisössä kuohuu myös, sillä Maria Kallio ja Pertti Ström kilpailevat rikosylikomisarion virasta. LS

 

 Lehtolainen, Leena: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. 3. p. Tammi 2001.

 

Teoksen avausnovelli Maria Kallion ensimmäinen tapaus sijoittuu syksyyn 1980. Novellista löytyy vastaus, miksi Maria Kalliosta tuli poliisi. Novelli "Ruma juttu" kertoo Marian poliisikouluajasta. Myös novelleissa "Joulutähdet", "Ruumiin kulttuuria" ja "Sydänverellä" Maria Kallio selvittää rikoksia. Teoksen keskellä olevissa kolmessa tarinassa rikoksia ratkovat uudet tuttavuudet rikoskomisario Laura Sarkkinen ja nuorempi rikoskonstaapeli Anna Harmaja. He tapaavat ensimmäisen kerran tutkiessaan julmaa naistenhuijaustapausta. Toisessa novellissa he selvittävät ryöstömurhasarjaa. Kolmannessa novellissa "Tuhoisat tähdet" nuori europarlamentaarikko löytyy murhattuna poltinmerkki otsassaan. Teoksen kolme viimeistä novellia ovat itsenäisiä tarinoita. LS

 

 Lehtolainen, Leena: Veren vimma. Tammi 2003.

 

Teoksessa "Veren vimma" Maria Kallio palaa äitiyslomalta töihin Espoon poliisin rikososastolle. Hän saa selvitettäväkseen toimittaja Annukka Hackmanin murhan. Tutkimuksissa selviää, että Hackman oli kirjoittamassa paljastuskirjaa ralliautoilija Sasha Smedsistä ja että hänen toimitus- ja tiedonhankintatapansa eivät kestäneet päivänvaloa. Murhatutkimus vaikeutuu, koska joku poliisilaitoksen sisältä vuotaa tutkimustuloksia lehdistölle. LS.

 

Lovecraft, H.P.: Varjo menneisyydestä. Suomentanut Ilkka Äärelä. Jalava 1993.

 

  Mankell, Henning: Kasvoton kuolema. Suomentanut Markku Mannila. Otava 2005. Wallander 1.

 

Mankellin teoksissa rikoksia ratkoo Kurt Wallander. Hän on keski-ikäinen, arkinen komisario, jolle työ on tapa elää. Teokset sijoittuvat Ruotsiin, skånelaiseen Ystadin kaupunkiin. Wallander-kirjoissa pohditaan motiiveja (= syy tehdä rikos) hyvin tarkasti. Usein kiinnostavinta on se, miksi rikos tapahtui.

 

"Kasvottomassa kuolemassa" maatilalta löydetään tapettu pariskunta. Naapuritilan isäntä on vaistonnut, että jotain outoa on tekeillä, koska naapurissa on ikkuna auki pakkasella ja yöllä. Mitä syytä kenelläkään on surmata iäkäs maanviljelijäpariskunta? Wallander on ymmällään. Johtolankoja on niukasti. Järjetön surma asettaa vastakkain poliisin ja pakolaisten vastustajat. Teoksen teemaksi nouseekin rasismi. LS

 

 Mankell,  Henning: Väärillä jäljillä. Suomentanut Laura Jänisniemi. Otava 2005. Wallander 5.

 

Teoksessa "Väärillä jäljillä" eletään kesää 1994. Ruotsalaiset katsovat tiiviisti televisiosta jalkapallon MM-kisoja. Juhannus lähestyy, mutta kesän juhlasta on tulossa Wallanderille painajainen. Poliisi saa selvitettäväkseen itsensä polttaneen tytön kuoleman ja entisen oikeusministerin murhan. Ministeri on skalpeerattu. Veristen murhien ketju vie Wallanderin jahtaamaan sarjamurhaajaa. LS.

 

Marklund, Liza: Uutispommi. Suomentanut Outi Knuutila. 3. p. Otava 2000.

 

Liza Marklund on uuden sukupolven dekkaristi. Hänen teoksissaan sykkii suurkaupungin syke. Marklundin teosten päähenkilö on iltapäivälehden rikostoimittaja Annika Bengtzon. Työn lisäksi hänen elämäänsä kuuluvat aviomies ja kaksi lasta. Marklundin teoksissa kuvataan rikosten selvittämisen lisäksi tarkasti ja todenmukaisesti toimittajan työtä suuressa iltapäivälehdessä.

 

"Uutispommissa" Annika Bengtzon ryhtyy tutkimaan olympiastadionin pommiräjähdystä. Stadionilta löydetään Ruotsin olympiahankkeen johtohahmon Christina Furhagenin ruumis. Tutkiessaan Furhagenin murhaa Annika Bengtzon joutuu itsekin hengenvaaraan. LS.

 

 Myers, Walter Dean: Peto. Suomentanut Jukka Nyman. Otava 2000. Signal.

 

Steve on 16-vuotias. Hän asuu Harlemissa ja on musta. Steveä syytetään ryöstömurhasta. Stevestä tuntuu, että hän ei hallitse elämäänsä. Hän on ikään kuin keskellä elokuvaa. Kaikki tuntuvat tuntevan Steven... LS 

 

"Steve:
Mä luulin, että syytettyä pidetään viattomana kunnes se on todistettu syylliseksi.
O`Brien:
Se on totta, mutta todellisuudessa kaikki riippuu valamiehistön asenteesta. Jos heidän mielestään pitää ratkaista, kumpi valehtelee, syyttäjä vai puolustusasianajaja, he uskovat syyttäjää. Hän kulkee ympäriinsä tärkeän näköisenä, eikä kukaan pidä häntä pahana ihmisenä. Sinua sen sijaan pidetään hirviönä." LS

 

 Mäki, Reijo: Aito turkki: juttuja. Otava 2001.

 

Teoksen nimijutun lisäksi Aito turkki sisältää 11 muuta Jussi Vareksen seikkailua. Vares toimii mm. myymäläetsivänä jouluruuhkassa, hän matkustaa Murmanskiin, hän pääsee Lahteen Salpausselän kisoihin paimentamaan Elviksiä. LS
 

 Mäki, Reijo: Sukkanauhakäärme : romaani. Otava 1989.

 

Teoksessa "Sukkanauhakäärme" eletään helteisen kuumaa Suomen kesää. Menestynyt lakimies Pauli Kontio palkkaa Vareksen selvittämään, mitä tekemistä pianisti Jesus Maria Lobolla on Kontion vaimon kanssa. Turkulaisessa vankilassa Kakolanmäellä petetty vanki janoaa kostoa. Eräänä yönä Vartiovuoren puistossa kajahtaa laukaus. Jussi Vares huomaa sotkeutuneessa juttuun, jossa kahisevat raha ja silkki.

 

Reijo Mäen kirjoissa rikoksia ratkoo yksityisetsivä Jussi Vares, joka toimii Turussa. Mäki edustaa ns. kovaksikeitettyä dekkaria. LS

 

Mäkinen, Taru: Jade ja autiotalon jengi. Tammi 1992. Jade 1.

 

Janni asuu vanhempiensa kanssa idyllisellä puutaloalueella Helsingin Töölössä. Samassa talossa asuu Jannin ystävä Reija. Puutaloalueella alkaa tapahtua kummia: ryöstöjä, uhkailuja ja pahoinpitelyjä. Tapahtumia joutuu työnsä puolesta selvittämään Jannin poliisiäiti. Tapahtumissa pyörii mukana myös Jade. Kukaan ei tunnu tietävän, kuka hän on. Jade on voimakas ja ketterä, joka tulee ja menee. Mutta hän on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

”Jade alkoi väsyä kuljeksimiseen. Äiti ja Jaska näkyivät autossaan silloin tällöin, he luottivat siis yhä saamaansa vinkkiin. Jadekin oli varma, että Maken jengi toimisi, elleivät he olleet huomanneet, että autiotalo oli tyhjillään.” LS

Niemi, Mikael: Kirkon piru. Suomentanut Tuula Kojo. Schildts 2002.

 

 Nykänen, Harri: Raid : jännitysromaani. WSOY 1992.

 

 Nykänen, Harri: Raid ja legioonalainen. WSOY 2002.

 

Huusko ja komisario Jansson tutkivat erikoislaatuista vasarasurmaa. Syyllinenkin on jo tiedossa, mutta missä se onkin jo toinen juttu. Samaan syssyyn löytyy asunnostaan kuolleena eläkeikäinen ammattirikollinen. Huuskon ja Janssonin mielestä nämä kaksi kuolemaa liittyvät yhteen. Alkaa vimmattu takaa-ajo, etsitään Ekiä, joka selvästi on tappotuulella, ruumita tulee tasaiseen tahtiin.

Myös Raid on kuvioissa ja etsii Ekiä, entistä legioonalaista. Raidilla on surmaajasta omat näkemyksensä ja siksi hän on päättänyt löytää Ekin ensimmäisenä ja hengissä.

Jansson ja Huusko huomaavat tutkimustensa edetessä, että tässä taitaa mennä rosvot ja poliisit sekaisin, enää ei ole varmaa kummat ovat kumpia??EV

 

 Nykänen, Harri: Raid ja lihava mies. WSOY 1997.

 

 Nykänen, Harri: Raid ja mustempi lammas. 2. p. WSOY 2000.

 

Harri Nykänen on luonut Raidin, joka on alamaailman väkivaltainen kostaja ja henkivartija. Hän on kuitenkin jollakin tavalla oikeamielinen. Raid tekee itse rikoksia, mutta janoaa kostoa moraalittomille rikollisille. Raidia voisi kutsua ”hyväksi rosvoksi”.

 

Teoksessa "Raid ja mustempi lammas" Raid on matkalla pohjoiseen Nygrenin kanssa, joka on petos- ja omaisuusrikollinen. Kaksikon matkasta kiinnostuvat Nygrenin rikoskumppanit ja entiset vankila-kaverit. Poliiseja kiinnostaa, miksi Raid ja Nygren ovat yhdessä reissussa. Matkalla sattuu ja tapahtuu eli miesten jäljiltä löytyy ruumiita... Ajojahtiin osallistuu myös tuttu rikoskomisario Jansson. Matkan perimmäinen tarkoitus valkenee Raidillekin vasta teoksen lopussa. LS

 

 Nykänen, Harri: Raid ja pelkääjät : jännitysromaani. WSOY 2001.

 

 Nykänen, Harri: Raid ja poika : jännitysromaani. WSOY 2003.

 

 Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja. WSOY 1996.

 

 Parkkola, Seita ja Repo, Niina: Susitosi. WSOY 2001

 

Teoksella "Susitosi" on kaksi kirjoittajaa, ja sillä on myös kaksi päähenkilöä, Laura ja Karina. Tytöt tutustuvat sanataidekurssilla. Molemmat ovat kokeneet pettymyksiä ihmissuhteissaan. Karina lähtee liftaamalla Sodankylään filmifestivaaleille. Laura ja Karina pitävät yhteyttä toisiinsa sähköpostitse. Sodankylään lähtee myös salaperäinen kansio, jonka nimi on Susitosi. Alkaa tapahtua outoja asioita. Lopulta mikään eikä kukaan olekaan sitä, miltä on näyttänyt.

"Karinalla oli leiri aurinkoisen aapasuon laidassa. Hän kyyhötti pelkkä makuupussi verhona ja odotti, että hänen purossa pesemänsä vaatteet kuivuisivat. Hän oli pessyt puhtaita vaatteita. Muita ei ollut ja oli pakko tehdä jotain. Aurinko oli paljas kylmä lautanen. Kuu, aurinko ja itikoita. Hän oli kietonut tietokoneen ja kännykän samettikorsettiin ja haudannut puun juurelle. Kuinka kauan siitä jo oli. Toisen puun juurella ohuen jäkäläpeiton alla olivat Juuson rinkka, viulu ja makuupussi. Kun Karina oli palannut vaatteita pesemästä, oli teltta ollut sekaisin ja Juuson makuupussi viilletty kolmesta kohtaa auki. Kynsitty." LS

 Pascal, Francine: Silminnäkijä.  Suomentanut Inka Parpola. Otava 2000. Sweet Valley High -trilleri 1.

 

Teoksessa seikkailevat "Sweet Valley High" -sarjasta tutut kaksoset Elizabeth ja Jessica. Trilleri-sarjassa tytöt ratkovat petoksia, murhia, kostoja ja kavalluksia. "Silminnäkijä"-teoksessa Elizabeth ja Jessica ovat päässeet kesätöihin paikallislehteen. Pääuutisaiheeksi nousee nuoren tytön murha. Syylliseksi epäillään Adamia, joka on tyttöjen veljen ystävä. Jessica näki murhaajan ja tietää, että Adam on syytön. LS

 

 Peyton, K. M.: Kuolema joella. Suomentanut Sirkka Salonen. WSOY 1981.

 

 Peyton, K. M.: Sankarikoe. Suomentanut Sirkka Salonen. WSOY 1982.

 

Poe, Edgar Allan: Korppi ja kultakuoriainen ja muita kertomuksia. Suomentaut Niilo Iidman... et al. Kuvittanut Pauli Vuorisalo. WSOY 1992.

 

 Pohl, Peter: Valonarkaa. Suomentanut Nora Schuurman. Otava 2000. Signal.

 

Teoksessa "Valonarkaa" kerrotaan Sussystä ja Freddestä, jotka ovat sisaruksia. Fredde lähtee etsimään 12-vuotiasta siskoaan. Fredde saapuu puistoon ja pian hänen ympärillään on poliiseja. Huovan alla on Sussy - murhattuna. Mutta Sussylle on tapahtunut jotain jo ennen murhaa. Jotain, josta kaikki vaikenevat.

"Yksi poliiseista tulee luokseni. Meillä ei ole nyt aikaa jutella, hän ilmoittaa.
Minä etsin pikkusiskoani, minä sanon.
Jollain tavalla minä jo tiedän. Siksi minä sanon juuri niin, ja siksi minä en ylläty, kun poliisin asenne muuttuu ja hänellä onkin minulle aikaa. Etsitkö, hän sanoo. Miten vanha hän on?
Kaksitoista.
Mitä hänellä on yllään? hän kysyy ja on etsivinään katselijoiden joukosta kaksitoistavuotiasta.
Minä kuvailen Sussyn sellaisena kuin miltä hän näytti tänään, kun juoksin tästä ohi muutama tunti sitten. Sussy, pikkusisko, mitä on tapahtunut!
Jaaha, poliisi sanoo ja lopettaa teeskentelyn heti, kun minä mainitsen keltaisen takin. Jaaha.
Hän nostaa nauhaa hiukan ja päästää minut sisään."

Peter Pohl on Ruotsin merkittävimpiä ja kiinnostavimpia nuortenkirjailijoita. Hän toimii matematiikan lehtorina Teknisessä korkeakoulussa Tukholmassa ja kirjoittaa vapaa-ajallaan romaaneja. Hän on tullut tunnetuksi kyvystään käsitellä vaikeita aiheita, kuten julmuutta, yhteiskunnallisia epäkohtia, surua ja kuolemaa tavalla, joka kunnioittaa nuorten ihmisten omia tunteita ja kokemuksia. LS
 

 Remes, Ilkka: Itäveri. WSOY 2002.

 

 Remes, Ilkka: Kirottu koodi. WSOY 2006

 

Aaro Korven luokkaretki Roomaan saa dramaattisen käänteen kun Vatikaanien museossa tapahtuu törkeä tihutyö, jonka todistajaksi Aaro joutuu. Tihutyö osoittautuu savuverhoksi taidevarkaudelle. Poliisit eivät ota Aaron mielipiteitä oikein todesta ja siitä Aaron mielenkiinto tapausta kohtaan herää. Aaro pääseekin ryöstäjän jäljille ja hälyttää tukijoukkoja Suomesta. Niko suostuukin pienen houkuttelun jälkeen Aaron kaveriksi ja niin pojat suunnistavat kohti Alppeja.

Saksalainen Dietrich, jonka hallussa varastettu taulu on ei osaa aavistaa, että hänen perässään on Aaro ja Niko. Aaro jahtaa varastettua taulua, mutta Dietrich ei ole kiinnostunut itse taulusta vaan sen taustakankaaseen kirjoitetusta koodista. Tuon koodin on tauluun kirjoittanut hänen isänsä Heinrich, joka oli mukana Kolmannen valtakunnan viimeisien päivien aikana tehdyssä SS-eliitin operaatiossa. Dietrich on isänsä päiväkirjoista saanut selville että jonnekin Alppien kätköihin on piilotettu mittava aarre ja aarteen kätköpaikka selviää vain tuon kirotun koodin perusteella.

Aaro ei osaa kuvitellakaan kuinka vaaralliseen asiaan hän on itsensä ja Nikon sotkenut. Nyt ei pelata napeilla vaan ihmishengillä. EV

 

 Remes, Ilkka: Musta kobra. WSOY 2004.

 

Aaro Korpi tutkii nettisivuja, jolla hänen isänsä on työnsä vuoksi vieraillut ja päätyy ydinvoiman vastaiselle keskustelupalstalle. Siellä hän tapaa englantilaisen tytön nimeltä Gemma. Gemma tekee häneen lähtemättömän vaikutuksen vedonlyöntiosaamisellaan. 

 

Gemman taakse kätkeytyykin mies nimeltä Liam Dolan. Dolan tarvitsee Aaroa ryöstääkseen asekelpoista plutoniumia, jota siirretään Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksesta tiukkojen turvatoimien vallitessa. Aaro joutuu tilanteisiin, joissa game over uhkaa saada liiankin todellisen merkityksen. EV

 

 Remes, Ilkka: Piraatit. WSOY 2003.

 

12-vuotias Aaro Korpi löytää metsästä salkun ja lähtee palauttamaan sitä Helsingissä vierailevalle loistoristeilijän matkustajalle, toiveenaan saada huikea löytöpalkkio. Aaro on onnellisen tietämätön siitä, että salkku on peräisin koko Suomea kuohuttaneesta autoryöstöstä. Tästä alkaa vaarallinen seikkailu risteilyaluksella, jonka mukana on räjähteitä, seitsemän kaapparia, 1254 upporikasta amerikkalaista ja tietysti eräs Aaro Korpi.

 

Remes asuu Brysselissä ja on päätoiminen kirjailija, joka on saanut Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon (1997), Suomen Dekkariseuran vuoden johtolanka-palkinnon (1999) ja Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinnon (1999).

 

Remes on kirjoittanut kymmenen kirjaa. Kirjat ovat saaneet kasvavan suosion Suomessa: "Pääkallokehrääjä 1997", "Karjalan lunnaat 1998", "Pedon syleily" 1999, "Ruttokellot" 2000, "Uhrilento" 2001, "Itäveri" 2002, "Ikiyö" 2003, "Piraatit" 2003, "Hiroshiman portti" 2004, "Musta Kobra" 2004.

 

Ilkka Remes on salanimi. Kirjailija on sanonut käyttävänsä sitä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi. EV

 

  Remes, Ilkka: Ruttokellot. WSOY 2000.

 

Ruttokellot kertoo todentuntuisen tarinan Venäjän mafian johtohahmosta Artem Granovista. Granovin tavoitteena on saada oma mies Suomen presidentiksi ja siten päästä vaikuttamaan EU:n päätöksiin. Granov kiristää biologisilla aseilla. Kun Helsingissä todetaan tartunnan uhreja, alkaa vimmattu ajojahti, jotta Granovin joukot saataisiin kiinni.

Teos on jännittävä ja tänä päivänä myös ajankohtainen. EV

 

 Remes, Ilkka: Uhrilento. WSOY 2001.

 

Uhrilentoa lukiessasi voit maistaa hyytävää jännitystä.

 "Antti Kaira odottaa Helsinki-Vantaan lentokentällä morsiantaan Nizzasta. Konetta ei tule, vaan uutinen sen katoamisesta. Hylky löytyy - ja samalla jotakin selittämätöntä." EV

 

 Remes, Ilkka: 6/12. WSOY 2006.

 

Vasa Jankovic on päättänyt vapauttaa Haagin sotarikosoikeudenkäynnissä tuomitun isänsä, serbialaisen everstin. Isä kärsii tuomiotaan Suomessa Riihimäen vankilassa. Vasa asuu Ruotsissa, ja on opiskelujensa ohella osallistunut kolmeen onnistuneeseen arvokuljetusryöstöön.

Vasa on mielestään keksinyt hyvän idean sieppauksen onnistumiseksi. Tarkoitus on ottaa vankilan vartijan vaimo panttivangiksi ja siten kiristää isä vapaaksi. Tapahtumat saavat kuitenkin yllättävän käänteen ja päättyy dramaattisesti. Vasa pakene nöyryytettynä  Tukholmaan.

Vasa miettii että kuka helvetti olisi pitänyt olla panttivankina jottei Suomen poliisi vaarantaisi sen henkeä? Yllättäen Vasa saa oivallisen vinkin tuohon kysymykseen ja keksii kuningasidean.

6.12 Suomessa maan ylin johto presidentistä alkaen ja poliisijohto mukaan lukien kokoontuu yhteen. Niinpä Suomen itsenäisyyspäivä saa dramaattisen käänteen, kun kommandoasuiset serbit saapuvat juhliin.

 

Remes itse toteaa teoksestaan seuraavaa: "En ole kertaakaan aikaisemmin keksinyt tarinaa, joka olisi pakottanut kirjoittamaan intensiivisemmin kuin tämä. Uskon, että sama tunne välittyy myös lukijalle."

 

Kirja oli mielestäni parasta Remestä.Tarina vei mukanaan ja pitkästymään ei todellakaan ehtinyt missään vaiheessa. EV

 

 

Shelley, Mary: Frankenstein: uusi Prometheus. Suomentanut Paavo Lehtonen. 3. p. Gummerus 2005.

 

Sloan, Carolyn: Uhka vedessä. Suomentanut Tiina Hemming. Karisto 1991. Kauhujuttu.

 

Soininvaara, Taavi: Ebola-Helsinki. 3. p. Loisto 2001.

 

Stine, R.L.: Kirottu tyttö. Suomentanut Mika Kivimäki. WSOY 2001. The Nightmare room 1.

 

Maggie O'Connor täyttä 13 vuotta ja on sen kunniaksi ystäviensä kanssa tivolissa juhlistamassa merkkipäiväänsä. Houkuttelujen jälkeen Maggie suostuu ennustajan telttaa, ennustaja katsoo Maggien kättä ja järkyttyy. Hän ajaa Maggien ulos teltasta ja huutaa "Sinä tuot PAHAN mukanasi!"

Tämän jälkeen Maggien elämä muuttuu. Hänen ympärillään alkaa tapahtua aivan käsittämättömiä juttuja. Maggien lemmikki, kanarialintu kuolee, kissa hyökkää hänen kimppuunsa ja Maggielle tulee outoja tuntemuksia. Esim. hänen käsiään alkaa poltella ja samalla jollekin hänen kaverilleen sattuu onnettomuus.

Maggien ystävät hylkäävät Maggien. Kukaan ei enää uskalla olla Maggien lähelläkään. Kaikki kuvittelevat, että Maggie todellakin on PAHA. Maggie miettii kaikkea tapahtunutta ja alkaa vähitellen myös itse uskoa omaan pahuuteensa.

Mistä kaikki johtuu, mitä Maggielle on oikeasti tapahtunut. Totuus paljastuu kaameammaksi kuin kukaan olisi osannut aavistaa. EV

 

Stine, R.L.: Varjojen kaupunki. Suomentanut Taija Kuula. Helsinki Media 2000. Goosebumps.

 

Stoker, Bram: Dracula. Suomentanut Jarkko Laine. 4. p. Loisto 2001.

 

 Tabet, Sirpa: Varjomies:  Otava 2001.

 

Sirpa Tabet on kirjoittanut sekä historiallisia jännitysromaaneja että arvoitusdekkareita. Hänen kerronnassaan on mukana ripaus yliluonnollisuutta ja mystiikkaa.

 

Leeni Ruohonen asuu yhdessä tyttärensä kanssa hyvin ränsistyneessä talossa. Leeni on työtön yksinhuoltaja. Eräänä päivänä hän saa vieraan:

"- Te olette Leeni Ruohonen, mies totesi paremmin kuin kysyi naisen noustessa seisomaan. Nainen hämmästyi hiukan, mutta ei vaivautunut tiedustelemaan, mistä mies oli saanut hänen nimensä selville. Vasta miehen seuraavat sanat saivat hänet hermostumaan.
- Olette kaksikymmentäneljävuotias, mies jatkoi ja laski salkkunsa maahan. Hän oli tanakka, muttei lihava. Maitokahvin väriset hiukset kaartuivat lyhyeksi otsatukaksi.
- Olitte töissä myyntisihteerinä mutta ette ole enää. Ette ole ollut töissä kolmeen viikkoon.
Terävä vavahdus vatsanpohjassa. Kuinka mies saattoi olla noin hyvin perillä hänen asioistaan? Leeni ihmetteli. Tämän oli täytynyt seurata hänen toimiaan jo pitemmän aikaa. Mitä mies hänestä oikein tahtoi?"

Mies on asianajaja Forsman, joka haluaa tehdä sopimuksen Leenin kanssa. Mies lupaa Leenille paljon rahaa ilman riskiä. Leenin pitää vain matkustaa pois tyttärensä kanssa ja hän ei saa palata takaisin taloon. Leeni ei voi vastustaa helpon rahan kiusausta ja tekee Forsmanin kanssa sopimuksen. Mutta siitä alkaa Leeni Ruohosen painajainen... Leenin painajaisesta kiinnostuu myös rikosreportteri Paula Mikkola. LS

 

 Tenhunen, Eeva: Keisari seisoo palatsissaan:  2. p. WSOY 1971. SAPO 184.

 

Kuuluisan kirjailijan Erik Brennein kuolemasta on kulunut 20 vuotta. Brennerin pojan morsian alkaa penkoa vanhoja asioita tehdessään opinnäytetyötä kirjailijan tuotannosta. Liisa saa kutsun Brennereiden kotikartanoon Tuulensuuhun, jossa suku ottaa hänet näennäisen ystävällisesti vastaan. Mutta tunnelma on Liisasta outo ja levoton. Liisasta alkaa tuntua, että kaikilla on jotakin salattavaa. LS

 

Tenhunen, Eeva: Kuolema savolaiseen tapaan. 4. p. WSOY 1995.

 

Tenhunen, Eeva: Mustat kalat. 7. p. WSOY 2001.

 

Tenhusen esikoisromaani "Mustat kalat" sijoittuu kesäiseen Savonlinnaan ja Olavinlinnaan. Yksi linnan kesäoppaista löytyy surmattuna, pian toinenkin. Murhia selvittää rikoskomisario Martti Halla, joka on saanut ulkoisia piirteitä vaiteliaalta turistilta, jota Tenhunen itse oli aikoinaan opastanut Olavinlinnassa.

 

Salapoliisiromaaneihin kuuluvan parivaljakon Tenhunen loi esikoisteoksessa esiintyvästä opiskelijatytöstä ja komisario Hallasta. Opiskelijatyttö valmistui äidinkielenopettajaksi ja avioitui Martti Hallan kanssa. LS

 

Toivola, Ritva: Kummitusjuna. Tammi 2004.

 

Wahl, Mats: Veden tuolla puolen. Suomentanut Marja Kyrö. Tammi 1996.

 

Wahl, Mats: Veden varassa. Suomentanut Marja Kyrö. Tammi 1998.

 

Wahl, Mats: Syvässä vedessä. Suomentanut Marja Kyrö. Tammi 2002.

 

Vahtokari, Reijo: Saarelaisten salaisuus. Otava 2007.

Jussi on päässyt kahdeksi viikoksi aivan yksin entiseen mummolaan. Mikä nautinto kaksi viikkoa ilman äidin valvovaa silmää, se on välillä niin rasittavaa. Mummon ja vaarin koti on vanhassa paritalossa pienessä saaristolaiskylässä. Nyt molemmat isovanhemmat ovat kuolleet ja Jussi on ns. talonvahtina. Seinänaapurina asuu Särkkälän pappa, jolle Jussi toimittelee kauppa-asioita ja muita pikku askareita. Naapurissa tien toisella puolella asuu Jussin ikäinen Satu mummonsa kanssa. Sekä Satu että mummo ovat jotenkin ”outoja” kumpikin pukeutuu täysin mustiin ja käyttäytyvät muutenkin oudosti. Eräänä yönä Jussi herää siihen, että joku tai jotkut ovat talon vintillä. Jussi huomaa että vintiltä poistuu useampia ihmisiä ja vasta seuraavana päivänä Jussi uskaltautuu tarkastamaan mitä vintillä on tapahtunut. Mummon järjestyksessä olevat tavarat on hujan hajan, jotain on siis etsitty. Vähitellen Jussille selviää että naapurin Satu on jotenkin mukana tuossa murrossa. Vihdoin Satu paljastaa mitä vintiltä on etsitty. Nyt alkaa vimmattu salaperäisten kirjeiden etsintä. Satu uskoo johonkin kummaan vanhaan taruun ja on varma sen toteutumisesta aivan lähipäivinä. Jussi epäilee vahvasti Sadun tarinaa, mutta ryhtyy kuitenkin avuksi selvittämään juttua. Ystävykset joutuvat vaarallisiin tilanteisiin ja antiikkikauppias Vaahtopää osoittautuu varsinaiseksi roistoksi,  mutta vähitellen koko juttu alkaa aueta ja tulossa on JYMY-YLLÄTYS…..EV.

 Waltari, Mika: Komisario Palmun erehdys.  7. p. Loisto 2001.

 

Waltarin luoma Palmu on vanhanaikainen mies, joka on hyvin tarkka omasta arvostaan. Hänellä on apunaan ylioppilasharjoittelija, johon hän suhtautuu hyvin isällisesti. Palmun pahe on sikarit. Hän ei ole kovin nopea eikä ketterä, mutta monissa tilanteissa hän osaa olla inhimillinen ja ymmärtäväinen.

 

Teoksessa "Komisario Palmun erehdys" Palmu saa ratkottavakseen rikkaan ja vaikutusvaltaisen teollisuussuvun jäsen Bruno Rygseckin murhan. LS